unettomuutta

Takana taas yksi uneton yö. Parin tunnin unilla yritän nyt selvitä tästä päivästä.
Pian kaksi vuotta sitten sairastamani aivoinfarkti alkaa vaan ikävästi muistutella itsestään näiden pitkien öiden jälkeen. Aivoinfarktihan jättää jälkensä vereen, mutta kyllä se jää myös kehon muistiin. Vasen puoli heikkenee, hienomotoriikka kärsii, ja varsinkin vasempaan käteen tulee hermosärkyä. Oikein väsyneenä alkaa myös kasvojen vasemmalla puolella nykiä, joku ihme hermojuttu sekin lienee....
Viime yönä en uskaltanut ottaa nukahtamislääkettäkään, kun lääkäri varoitteli liiasta käytöstä. Korkeintaan kolme kertaa viikossa ettei teho katoa. Ilmalämpöpumppu puhalsi viileää koko yön, joten sen puolesta olisi luullut unien maistuvan, mutta ei kun ei.
Taitaa tämä vaan olla tiedostamatonta jännitystä.