lomailua

Pionit puhkesivat eilen kukkaan

En ole pitkään aikaan jaksanut tänne mitään päivittää. Lapset on lomalla, mies töissä. Omat voimat on melko vähissä. Rikkaruohot ovat vallanneet pihan, mutta olen onnistunut välttelemään hermojen menetystä, ainakin sen suhteen.
Tosin hermot meinaa olla tiukilla tän väsymyksen piinatessa. Tämä väsymys on sanoinkuvaamatonta, raastavaa, arvaamatonta. Kun se iskee niin se on todella totaalista. Se vie kirjaimellisesti jalat alta, sillä voimat häviää kaikista lihaksista. Iltaisin siihen liittyy vielä inhottava kuvotus. Yöllä uni on hyvin katkonaista ja vähäistä. Päivisin nuorimmainen ei anna äitin nukkua. Tunnen itseni hirviöäidiksi, kun hermot menee. Nukahtamislääkettä olen muutamana iltana ottanut, ja silloin uni on hieman parempaa. Pitäisi tilata aika terveyskeskukseen reseptin uusimista varten.
Helsingistä ei vaan kuulu sitä yhtä soittoa. Tässä odotellessa täytyy pitää puoli sukua valmiustilassa, joten oikein monen kymmenen kilometrin päähän en uskalla kotoani lähteä.
Kaikesta huolimatta yritän nauttia kesästä, vaikka tämä Suomen suven helle ei minulle sovikaan. Joten suosin varjopaikkoja ulkona, ja sisätilat viilentyvätkin ilmalämpöpumpun avulla! Mutta oma puutarhani on niin monimuotoinen ja kaunis, että sitä katsellessa sielu lepää.