Tervetuloa blogiini!

Arkea, sairauksia, erilaisuutta, voittajia, ilon hetkiä, epätoivoa, köyhyyttä ja rikkautta.
Meillä. Tässä ja nyt. Blogi täynnä elämää.

maanantai 26. syyskuuta 2011

Aatoksia pil-pil-pesästä

Ensimmäisinä huonetovereinani täällä vuodeosastolla oli kaksi vanhaa kunnon herrasmiestä, toinen oli jostain itäsuomesta ja toinen oli perusstadilainen. Puhuikin oikein kunnon vanhaa slangia.
Hän valitteli yhtenä iltana, että eihän näissä pil-pil-pesissä saa ihminen nukuttua. Mielikuva ei olisi voinut osuvampi olla, pil pil-hän on ruokalaji, jossa katkaravut tarjoillaan öljy-chili-valkosipuliseoksessa. Se on tulikuumaa, tulista, porisevaa.... hiki tulee;)

No joka tapauksessa täällä on hieman tukalat oltavat. Sydän rupes nyt urakalla temppuilemaan, eilen illalla tuli pari lyhyttä kammiotakykardiakohtausta. Sen verran lyhyitä, että ei mitään hätää, mutta sen verran pitkiä, että taju meinas lähteä ja tuli tosi huono olo. Samanlaisia pyrähdyksiä on ollut kuulemma aiemminkin, mutta joko unen aikana tai sitten en ole niitä huomannut.
Johtunee kuulemma tästä lievästä hyljintäreaktiosta, joka minulta löytyi ensimmäisestä koepalasta.
Sitä vastaan on taisteltu muutama päivä nostamalla hyljinnänestolääkkeen määrää ja kortisoniannos nostettiin ihan taivaallisiin lukemiin.
Sen ansiosta mieliala muistuttaa vuoristorataa, koko kroppa tärisee ja ruokahalu hävis pariksi päiväksi.... Nyt ollaan palailemas vähän pienempiin annoksiin, onneksi!

Kaiken huipuksi aamulla loppui ulkoisen tahdistimen paristo! Tuli hieman huono olo, silmissäkin jo ehti pimetä....
Eli ihan ollaan tuon "käsilaukun" varassa tällä hetkellä, osastoltahan en ole saanut poistua moneen päivään, ja tänään en ole juuri poistunut sängystäkään. Sen verran omituinen olo ollut ja sydän jumpsutellu vähä väliä.

Kirurgi käväisi vähän säätämässä tahdistimen asetuksia. Taas meinas lähteä taju (ja itkukin melkein tuli). Siirtoaydämessä on siis sinussolmuke vaurioitunut ja sen vuoksi oma rytmi liian hidas, ja nyt sinne on kehittynyt myös jonkin sortin johtumishäiriö, jonka vuoksi rytmihäiriö pääsee etenemään kammioihin asti. Sykettä hieman laskettiin, ennen 110, nyt 96. Ehtii eteiset ja kammiot täyttyä paremmin, kun on hitaampi rytmi! Hienoinen aavistus on, että olo hieman inhimillisempi nyt. Mutta katsellaan.

Torstaille on nyt suunniteltu tahdistimen asennus ja uusi koepalakin todennäköisesti otetaan vielä tällä viikolla. Optimistisesti ajatellen kotiin pääsen ensi viikolla.
Vasta.
Kauhea koti-ikävä vaivaa!

2 kommenttia:

  1. Voi ei, toivottavasti tästä eteenpäin olosi vain kohentuu ja pääset kohta kotiin. Uskon, että koti-ikävä on tosi kova. T:Sirpa

    VastaaPoista
  2. Kotonakin on kova ikävä sinua! <3

    -Teemu-

    VastaaPoista

Kiva, kun kävit! Jätä tänne terveisesi :)