Yllättävän raskas reissu oli, vaikka alkuviikko menikin odotellessa. Omat kisapäiväni olivat vasta kaksi viimeistä, eli perjantai ja lauantai.
Perjantain kuulantyöntöön en saanut tsemppiä päälle. Jäin omasta tavoitteestani reilusti, mutta pistesijoille kuitenkin pääsin. Asiaan vaikutti todennäköisesti monta tekijää, ensinnäkin jouduin työntämään kuulaa väärässä sarjassa. Ja toiseksi hieman harmitti puuttuva joukkuehenki ja liiallinen mitalien saamisen painotus. Joukkuehan ei ollut missään yhteyksissä ennen matkalle lähtöä, enkä tiennyt vasta kuin ensimmäisessä palaverissa minkänäköisiä tyyppejä kuuluu Suomen joukkueeseen. Nimet olivat hakusessa vielä pitempään. Kilpailijoita Suomen joukkueessa oli 17 ja sen lisäksi kisajoukkueessa oli muutama kannustaja ja joukkueenjohtaja.
Lauantaina kisani jatkuivat, ja taas oli sekaannusta ikäsarjojen kanssa. Olin ohjeiden mukaan ilmoittautumassa pallonheittoon samaan sarjaan kuin edellisenä päivänä. Silloin minulle kerrottiin että nimeni olikin oikeassa listassa ja kilpailu oli jo meneillään. Saavuin kisapaikalle siis myöhässä, ja jouduin tuomareilta kyselemään saisinko mahdollisesti vielä heittää, sillä kisa oli jo ohi. Sain luvan ja paikalla oli myös kaksi muuta myöhästynyttä, joten heitimme samantien, ilman minkäänlaisia lämmittelyjä. Kylmällä kädellä heitetty tulos ylitti kuitenkin tavoitteeni ja pääsin taas pistesijoille!
Olin alunperin ilmoittautunut myös pituushyppyyn ja myös perunut sen. En siis ollut sitä yhtään harjoitellut. Mutta koska nimeni oli listalla, niin päätin sitten ihan ex tempore osallistua myös siihen. Ensimmäinen hyppy osui hienosti kohdalleen ja niin sain tulostauluun tuloksen.... Toisella hypyllä etureisi revähti vauhdinottovaiheessa. Sain toki senkin osumaan ja myös siitä tuli tulos, joka ei tainnut olla hääppöinen :) Mutta pistesija irtosi taas!!!!
Eli yhteenvetona: olen tyytyväinen omiin suorituksiini.(vaikka sitten joukkueen muut jäsenet eivät olisikaan)
Suomen mitalisaldoksi tuli Durbanista 4 kultaa, 4 hopeaa ja 5 pronssia.
Kultamitalit tulivat sulkapallosta, keihäästä, 200 metrin juoksusta sekä korkeudesta. Hopeamitalit saatiin petanquesta, pituudesta, 100 metrin juoksusta ja pallonheitosta. Pronssit kerättiin 50 metrin vapaauinnissa, 100 metrin vapaauinnista, 200 metrin vapaauinnissa ja 3000 metrin kävelystä. Viides, ja hieman kyseenalainen, pronssi saatiin kuulantyönnöstä.
Yhteensä siis 13 mitalia pujotettiin Suomalaisten kaulaan näiden kisojen aikana.
Etelä-afrikka ja Durban oli myös ihan mielenkiintoinen kokemus. Rikkaita ja köyhiä, luxushuviloita ja kodittomia, valkoisia ja mustia. Jostain syystä valtaosa kohtaamistani paikallisista ihmisistä kuului kategoriaan musta, köyhä ja koditon. Pimeä laskeutui viiden jälkeen, ja sen jälkeen ei ollut kaduille menemistä. Tapahtuman järjestäjä oli palkannut varmaan satoja turvamiehiä niille alueille, missä osallistujia oli. Kisapaikoille ja illallisille oli kuljetukset, ominpäin liikkumista ei suositeltu.
Mieleen jäivät erityisesti ihanat zululapset, niin eläviä, niin välittömiä. Rytmi veressä ja kaikessa niin täysillä mukana!
Zulukulttuuri näkyi myös vahvasti oheistapahtumissa. Avajaiset olivat aivan valtavan huikea spektaakkeli. Uskomattominta oli tuo yhteinen kokemus kiitollisuudesta, jonka sai jakaa satojen muiden ympäri maailmaa tulleiden elinsiirrokkaiden kanssa.
Avajaisiin menossa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva, kun kävit! Jätä tänne terveisesi :)